
Eurojärjestelmä vähentää sijoitustensa ympäristövaikutuksia
Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.
Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.
Pandemian hallinta ja sen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden vaimentaminen ovat yhä keskeistä, eikä politiikkatoimien kriittisen tärkeää tukea kotitalouksille ja yrityksille tule ennenaikaisesti lakkauttaa.
Pitäisikö digitaalisella keskuspankkirahalla – digitaalisilla euroilla – tarjota eurooppalaisille turvallinen ja helppo vaihtoehto maksaa digitaalisessa maailmassa?
Vuoden 2020 Jackson Holen uutinen oli Fedin pääjohtajan Jerome Powellin ilmoitus siitä, että Fed on saanut oman strategiauudistuksensa päätökseen.
Rahapolitiikan avulla kriisin iskua kotitalouksille ja yrityksille on onnistuttu vaimentamaan. Merkittävin eurojärjestelmän toimista on EKP:n neuvoston uusi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksensa elpymisrahastoksi, joka auttaisi käynnistämään talouden moottoreita koronaviruksen ravistelemassa Euroopassa.
Vesa Vihriälän johtaman ryhmän raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on raju shokki koko maailmantaloudelle.
EKP:n strategiarevision tarkoituksena on varmistaa, että rahapolitiikka parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitää hintavakautta ja siten tukee kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä.
Kestävän rahoituksen avainkysymys on, miten investointeja voidaan ohjata tukemaan päästövähennystavoitteita nopeammin ja tehokkaammin, mutta samalla tasapainoisesti.
IMF:n vuosikokouksen keskusteluja värittivät erityisesti maailmantalouden heikentynyt vire ja siihen liittyvät huolet. Kasvu on hidastunut laaja-alaisesti ja näkymät ovat epävarmat.
Maailmantalouden näkymien heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu välittyvät tällä hetkellä Suomen talouteen voimakkaammin kuin yleisesti on arvioitu.
Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rahoitusjärjestelmän vakautta laajemmat, mutta rahoitusvakauden turvaaminen on yksi syy sille, että ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat riskit on saatava hallintaan.
Digitalisaatio on nykyhetken merkittävin muutosvoima niin pankkitoiminnassa kuin koko finanssialallakin.
Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.