Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Kansainvälinen valuuttarahasto piti vuosikokouksensa viime viikolla sodan ja energiakriisin varjostaessa talouden tunnelmaa. Maailmantalous on kohdannut useita perättäisiä shokkeja ja epävarmuuden aika jatkuu.
On syytä varautua lainakorkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti.
Venäjä on vastuussa sodan aiheuttamista ihmisuhreista ja pakolaiskriisistä ja sen muista seurauksista, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta ja maailmantalouden vakautta.
Vertailukohtaa stagflaatiosta on haettu 70-luvulta. On kuitenkin useita syitä, miksi vuosi 2022 ei ole vuoden 1974 toisinto.
Eurooppa heräsi torstaina 24.2. synkkään todellisuuteen: Venäjä käynnisti täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat.
Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus.
Koronapandemia ei ole ohi, eikä pidä sortua liialliseen optimismiin. Siksi EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikan mitoituksen hyvin elvyttävänä.
Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.
Pandemian hallinta ja sen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden vaimentaminen ovat yhä keskeistä, eikä politiikkatoimien kriittisen tärkeää tukea kotitalouksille ja yrityksille tule ennenaikaisesti lakkauttaa.
Pitäisikö digitaalisella keskuspankkirahalla – digitaalisilla euroilla – tarjota eurooppalaisille turvallinen ja helppo vaihtoehto maksaa digitaalisessa maailmassa?
Vuoden 2020 Jackson Holen uutinen oli Fedin pääjohtajan Jerome Powellin ilmoitus siitä, että Fed on saanut oman strategiauudistuksensa päätökseen.
Rahapolitiikan avulla kriisin iskua kotitalouksille ja yrityksille on onnistuttu vaimentamaan. Merkittävin eurojärjestelmän toimista on EKP:n neuvoston uusi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksensa elpymisrahastoksi, joka auttaisi käynnistämään talouden moottoreita koronaviruksen ravistelemassa Euroopassa.
Vesa Vihriälän johtaman ryhmän raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on raju shokki koko maailmantaloudelle.
EKP:n strategiarevision tarkoituksena on varmistaa, että rahapolitiikka parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitää hintavakautta ja siten tukee kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä.
Kestävän rahoituksen avainkysymys on, miten investointeja voidaan ohjata tukemaan päästövähennystavoitteita nopeammin ja tehokkaammin, mutta samalla tasapainoisesti.
IMF:n vuosikokouksen keskusteluja värittivät erityisesti maailmantalouden heikentynyt vire ja siihen liittyvät huolet. Kasvu on hidastunut laaja-alaisesti ja näkymät ovat epävarmat.
Maailmantalouden näkymien heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu välittyvät tällä hetkellä Suomen talouteen voimakkaammin kuin yleisesti on arvioitu.