Olli Rehn

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksensa elpymisrahastoksi, joka auttaisi käynnistämään talouden moottoreita koronaviruksen ravistelemassa Euroopassa.

Vesa Vihriälän johtaman ryhmän raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on raju shokki koko maailmantaloudelle.

EKP:n strategiarevision tarkoituksena on varmistaa, että rahapolitiikka parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitää hintavakautta ja siten tukee kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä.

Kestävän rahoituksen avainkysymys on, miten investointeja voidaan ohjata tukemaan päästövähennystavoitteita nopeammin ja tehokkaammin, mutta samalla tasapainoisesti.

IMF:n vuosikokouksen keskusteluja värittivät erityisesti maailmantalouden heikentynyt vire ja siihen liittyvät huolet. Kasvu on hidastunut laaja-alaisesti ja näkymät ovat epävarmat.

Maailmantalouden näkymien heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu välittyvät tällä hetkellä Suomen talouteen voimakkaammin kuin yleisesti on arvioitu.

Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rahoitusjärjestelmän vakautta laajemmat, mutta rahoitusvakauden turvaaminen on yksi syy sille, että ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat riskit on saatava hallintaan.

Digitalisaatio on nykyhetken merkittävin muutosvoima niin pankkitoiminnassa kuin koko finanssialallakin.

Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.