Suomi elää puusta, koneista ja palveluista
Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.
Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Palveluviennin merkitys Suomelle on määräänsä suurempi
Suomen viennin palveluvaltaistuminen on osa maailmanlaajuista kehitystä. Sekä yksityisestä kulutuksesta että yritysten investoinneista yhä suurempi osa koostuu erilaisista aineettomista palveluista.
Tietojenkäsittelypalvelut tärkeä osa Suomen palveluvientiä
Palveluviennin merkitys Suomelle on kasvanut nopeasti. Noin kolmannes viennin arvosta vuonna 2023 oli palveluvientiä. Suomen palveluvienti on keskittynyt melko harvalukuiseen joukkoon maita, tärkeimmäksi kohdemaaksi on noussut Yhdysvallat.
-
Suomalaisten elintaso ei kasva ilman kilpailukykyä
Suomen kaltainen pieni maa on vaarassa jäädä teknologisessa kehityksessään perässähiihtäjäksi, sillä suurin osa tuottavuutta parantavista innovaatioista on tuontitavaraa. Panostamalla innovaatioihin ja tuotekehittelyyn suomalaisyritykset voivat silti tuoda markkinoille tuotteita ja palveluita, joilla on mahdollista erottua kilpailijoistaan.
Suomen tavaraviennillä on vaikeuksia puolustaa markkinaosuuksiaan
Suomen viennin kasvu on jäänyt jälkeen maailmankaupan kasvusta. Viennin epäsuotuisan rakenteen lisäksi syynä on muun muassa vientiyritysten heikompi kyky erottua kilpailijoistaan.
-
Säästöt auttavat kotitalouksia selviämään korkojen noususta
Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.
Energian kallistuminen kiihdytti inflaatiota ja hidastaa talouskasvua viiveellä
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Energian hintojen nousun välittyminen kuluttajahintoihin
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Sota heikentää yritysten toimintaympäristöä
Tuotantoketjujen ongelmista ja kustannusten noususta kärsivät erityisesti teollisuuden toimialat. Kyselyn perusteella enemmistö yrityksistä uskoo pystyvänsä korvaamaan menetetyn Venäjän viennin uusilla markkinoilla.
Rahapolitiikan vaikutus tulo- ja varallisuuseroihin Suomessa
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
Voimakkaasti velkaantuneiden taloudellinen tilanne vaihtelee Suomessa
Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.
Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Koronakriisi on koetellut yrityksiä epätasaisesti – yritystukien kohdentaminen hankalaa
Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.
Tuottavuuskasvu yhä enemmän palveluiden varassa
Työn tuottavuuden kasvuvauhti on jäänyt kansainvälisen finanssikriisin jälkeisinä vuosina hitaaksi sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa.
Yritykset vastaavat koronakriisiin työkustannuksia sopeuttamalla
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Vaikka koulutus kannattaa, suomalaisten koulutustason kasvu on pysähtymässä
Suomen työikäisten koulutustaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea.
Teollisuus ei tue työn tuottavuuden kasvua entiseen tapaan
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa
Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin vielä 1980-luvulla.
Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot
Kotitalouksien varallisuuseroja on viime vuosina kasvattanut eniten varakkaimpien kotitalouksien rahoitusvarallisuuden voimakas kasvu.