Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Säästöt auttavat kotitalouksia selviämään korkojen noususta
Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.
Energian hintojen nousun välittyminen kuluttajahintoihin
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Energian kallistuminen kiihdytti inflaatiota ja hidastaa talouskasvua viiveellä
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Sota heikentää yritysten toimintaympäristöä
Tuotantoketjujen ongelmista ja kustannusten noususta kärsivät erityisesti teollisuuden toimialat. Kyselyn perusteella enemmistö yrityksistä uskoo pystyvänsä korvaamaan menetetyn Venäjän viennin uusilla markkinoilla.
Rahapolitiikan vaikutus tulo- ja varallisuuseroihin Suomessa
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
Voimakkaasti velkaantuneiden taloudellinen tilanne vaihtelee Suomessa
Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.
Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Koronakriisi on koetellut yrityksiä epätasaisesti – yritystukien kohdentaminen hankalaa
Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.
Tuottavuuskasvu yhä enemmän palveluiden varassa
Työn tuottavuuden kasvuvauhti on jäänyt kansainvälisen finanssikriisin jälkeisinä vuosina hitaaksi sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa.
Yritykset vastaavat koronakriisiin työkustannuksia sopeuttamalla
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Vaikka koulutus kannattaa, suomalaisten koulutustason kasvu on pysähtymässä
Suomen työikäisten koulutustaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea.
Teollisuus ei tue työn tuottavuuden kasvua entiseen tapaan
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot
Kotitalouksien varallisuuseroja on viime vuosina kasvattanut eniten varakkaimpien kotitalouksien rahoitusvarallisuuden voimakas kasvu.
Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa
Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin vielä 1980-luvulla.
Ei ne suuret menot vaan suuret tulot – Suomen eläkejärjestelmä kestää menojen kasvupaineet
Tulevat eläkemenot ovat Suomessa suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan.
-
Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät pysyvät vaimeina
Julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Talouden vaimeita näkymiä selittävät sekä ulkoiset että puhtaasti kotimaiset tekijät.
Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät vaimeat
Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.
Kotitalouksien kulutus ja säästäminen ovat yhä enemmän ikääntyneiden varassa
Suomalaisten kotitalouksien tuloista yhä suurempi osa on ikääntyneiden kotitalouksien saamia eläkkeitä. Ikääntyneiden kulutusmenot voivat osaltaan tasoittaa myös suhdannevaihteluita.
Iän, sukupuolen ja koulutuksen vaikutuksesta työn tarjontaan Suomessa
Koulutuksella ja työmarkkinoiden rakenteella on merkitystä varsinkin nuorten naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden päätöksille ja mahdollisuuksille työllistyä.