Petri Mäki-Fränti

Tulevat eläkemenot ovat Suomessa suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan.

Julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Talouden vaimeita näkymiä selittävät sekä ulkoiset että puhtaasti kotimaiset tekijät.

Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.

Suomalaisten kotitalouksien tuloista yhä suurempi osa on ikääntyneiden kotitalouksien saamia eläkkeitä. Ikääntyneiden kulutusmenot voivat osaltaan tasoittaa myös suhdannevaihteluita.

Koulutuksella ja työmarkkinoiden rakenteella on merkitystä varsinkin nuorten naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden päätöksille ja mahdollisuuksille työllistyä.

Hyvin koulutettujen ansiotaso on yleensä parempi kuin vähemmän koulutettujen. Koulutus kasvattaa ansiotuloja myös parantamalla työllistymismahdollisuuksia.

Suomen taloudella on odotettavissa parempia aikoja. Vaikka näkymät ovat piristyneet, paluu taantumaa edeltäneiden vuosien kasvulukuihin on kuitenkin vaikeaa.

Suomen viennin markkinaosuus maailmankaupasta on finanssikriisistä lähtien jatkuvasti pienentynyt. Missä määrin markkinaosuuden kutistumista selittää tavaraviennin rakenne?

Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.

Mediaani- eli varallisuusjakauman keskelle sijoittuvalla kotitaloudella nettovaroja oli vielä noin 100 000 euroa, mutta vähävaraisimmalla kymmenyksellä ne jäivät jo alle 1000 euron.

Teollisuuden kannattavuus on ollut yhteydessä vientikysynnän vaihteluihin, mutta pitkällä aikavälillä se on seuraillut myös suhteellista palkkakehitystä. Kannattavimmaksi toimialaksi on noussut kemianteollisuus. Useimpien metalliteollisuuden toimialojen kannattavuus on heikentynyt.

Maakuntien väliset erot kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa ovat merkittävästi pienemmät kuin erot tuotannossa asukasta kohti. Viime vuosina tuloerot ovat olleet laskussa sekä maakuntien välillä että niiden sisällä.

Rahapolitiikan voimakas keventäminen on välittynyt nopeasti kotitalouksien asuntolainojen korkoihin. Korkojen lasku tukee kotitalouksien ostovoimaa sitä enemmän, mitä enemmän kotitaloudella on velkaa.

Kotitalouksien tuloepävarmuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta ikäluokkien ja ammattiryhmien välillä on suuria eroja.

Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.

Pitkään jatkunut taantuma uhkaa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa. Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti.

Investointiaste on jäänyt finanssikriisin jälkeen kehittyneissä maissa matalaksi. Suomessa investoinnit tuotannolliseen pääomaan eivät ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista.

Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.

Kotitalouksien kulutus riippuu yhä vähemmän suhdanteista, sillä tulonsiirrot ovat kasvaneet voimakkaasti. Taantumasta huolimatta pidemmät työurat sekä korkeampi ansiotaso ovat kasvattaneet työeläkkeitä.

Finanssikriisi on lisännyt ymmärrystä maiden rajat ylittävistä vakausuhista. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen nostaisi omaisuuserien hintoja sekä kasvattaisi mahdollisesti luotonantoa.