Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.
Työn tuottavuuden kasvuvauhti on jäänyt kansainvälisen finanssikriisin jälkeisinä vuosina hitaaksi sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Suomen työikäisten koulutustaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea.
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin vielä 1980-luvulla.
Kotitalouksien varallisuuseroja on viime vuosina kasvattanut eniten varakkaimpien kotitalouksien rahoitusvarallisuuden voimakas kasvu.
Tulevat eläkemenot ovat Suomessa suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan.
Julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Talouden vaimeita näkymiä selittävät sekä ulkoiset että puhtaasti kotimaiset tekijät.
Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.
Suomalaisten kotitalouksien tuloista yhä suurempi osa on ikääntyneiden kotitalouksien saamia eläkkeitä. Ikääntyneiden kulutusmenot voivat osaltaan tasoittaa myös suhdannevaihteluita.
Koulutuksella ja työmarkkinoiden rakenteella on merkitystä varsinkin nuorten naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden päätöksille ja mahdollisuuksille työllistyä.
Hyvin koulutettujen ansiotaso on yleensä parempi kuin vähemmän koulutettujen. Koulutus kasvattaa ansiotuloja myös parantamalla työllistymismahdollisuuksia.
Suomen taloudella on odotettavissa parempia aikoja. Vaikka näkymät ovat piristyneet, paluu taantumaa edeltäneiden vuosien kasvulukuihin on kuitenkin vaikeaa.
Suomen viennin markkinaosuus maailmankaupasta on finanssikriisistä lähtien jatkuvasti pienentynyt. Missä määrin markkinaosuuden kutistumista selittää tavaraviennin rakenne?
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.
Mediaani- eli varallisuusjakauman keskelle sijoittuvalla kotitaloudella nettovaroja oli vielä noin 100 000 euroa, mutta vähävaraisimmalla kymmenyksellä ne jäivät jo alle 1000 euron.
Teollisuuden kannattavuus on ollut yhteydessä vientikysynnän vaihteluihin, mutta pitkällä aikavälillä se on seuraillut myös suhteellista palkkakehitystä. Kannattavimmaksi toimialaksi on noussut kemianteollisuus. Useimpien metalliteollisuuden toimialojen kannattavuus on heikentynyt.
Maakuntien väliset erot kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa ovat merkittävästi pienemmät kuin erot tuotannossa asukasta kohti. Viime vuosina tuloerot ovat olleet laskussa sekä maakuntien välillä että niiden sisällä.