Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.
Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.
Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti energian hintojen nousu, palveluhintojen elpyminen talouden avautumisen myötä, sekä erilaiset tuotantokapeikot. Näiden tekijöiden väistyessä inflaation ennustetaan asteittain hidastuvan.
Inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa, kun arvioidaan tulevaa inflaatiota. Eri odotusten mittarit osoittavat, että lähivuosina inflaatio pysyttelee EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.
Suomi on keskellä samanlaisia ongelmia, joiden kanssa Japani on paininut jo toista vuosikymmentä. Väestö ikääntyy, ja julkinen talous velkaantuu yhä enemmän.
Japanin talouskasvu on toistaiseksi ollut vaisua, mutta deflaatiokehitys on saatu katkaistua ja rakenteellisia uudistuksiakin on viety eteenpäin.
Euroalue on suuri sisämarkkina-alue, jonka ulkopuolisen tuonnin osuus kulutuskorista on noin neljännes. Muutokset valuuttakursseissa vaikuttavat kuluttajahintoihin melko vähän.