
Euroalueen stagnaation riski kasvanut koronakriisin myötä
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.
Suomi on keskellä samanlaisia ongelmia, joiden kanssa Japani on paininut jo toista vuosikymmentä. Väestö ikääntyy, ja julkinen talous velkaantuu yhä enemmän.
Japanin talouskasvu on toistaiseksi ollut vaisua, mutta deflaatiokehitys on saatu katkaistua ja rakenteellisia uudistuksiakin on viety eteenpäin.
Euroalue on suuri sisämarkkina-alue, jonka ulkopuolisen tuonnin osuus kulutuskorista on noin neljännes. Muutokset valuuttakursseissa vaikuttavat kuluttajahintoihin melko vähän.