Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Euroalueen viime vuosien energiakriisit osoittavat, että fossiilinen riippuvuus on kustannus- että hintavakausriski. Vihreän siirtymän merkitys on laajasta näkökulmasta muutakin kuin ilmastopolitiikkaa: se on myös keino pienentää öljyn ja kaasun hintasokkien vaikutusta inflaatioon ja talouden toimintakykyyn.
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.
Tekoälyn nopea kehitys ja generatiivisen tekoälyn läpimurto tuovat muutoksia talouteen. Työmarkkinoilla tekoäly tulee korvaamaan tai tukemaan ihmistyötä monissa tehtävissä ja ammateissa.
Saksassa teollisuustuotanto on kehittynyt viime vuosina hyvin heikosti. Syyt ovat osin rakenteellisia, osin suhdanneluonteisia. Tuotantoa ovat rajoittaneet esimerkiksi tuotantoketjuihin, energiaan, työvoimaan ja kysyntään liittyvät tekijät. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, geopolitiikka ja demografinen kehitys ovat taustalla vaikuttavia suurempia ilmiöitä.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
EKP:n tuoreessa strategiauudistuksessa hintavakaus pysyi edelleen EKP:n tärkeimpänä tavoitteena, mutta myös ilmastokysymykset otetaan huomioon niin rahapolitiikan suunnittelussa kuin käytännön toteutuksessakin.
Kiinan suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten ilmansaasteita savusumuineen pidettiin usein vain hintana talouskasvusta ja elintason noususta.
Kiina on maailman suurin autojen valmistus- ja markkina-alue.
Koska autot ovat keskeinen osa Saksan teollisuutta ja Saksan talous näyttää usein suuntaa koko Euroopan talouskehitykselle, Saksan autoteollisuuden menestys tai ongelmat heijastuvat koko maanosan talouskehitykseen.
Brasilia nousi kehittyvien talouksien kärkijoukkoon 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nousun vuosina miljoonat brasilialaiset pääsivät pois köyhyydestä. Onni kääntyi vuoden 2014 aikana ja Brasilian talous koki vakavan romahduksen.
Yhdysvaltojen teollisuudesta on kantautunut viime kuukausina huonoja uutisia. Tuotanto ja investoinnit kehittyvät heikosti. Onko maan talouskasvu sittenkään niin vakaalla pohjalla kuin on luultu?
Turkin naapurimaiden Irakin ja Syyrian talouksia ovat koetelleet viime vuosina alueen vakavat levottomuudet. Sisällissodat, taistelu ISISiä vastaan ja ratkaisematon kurdikysymys ovat johtaneet mittavaan inhimilliseen ja taloudelliseen ahdinkoon.
Vihreiden velkakirjojen liikkeellelaskujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa.
Irakin ja Syyrian vaikea turvallisuustilanne heijastuu maiden talouteen. Vaikka sotatilanteessa talous tuntuu sivuseikalta, sitä on hyvä seurata väestön elinmahdollisuuksien kannalta pidemmällä ajalla.