
Asuntosijoittajien kustannukset nopeassa kasvussa
Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.
Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.
Suositus on laskelmien mukaan lähes neutraali, eli se pääosin sallii viime aikoina tyypilliset asuntolainanottajien velkamäärät. Neutraaliin mitoitukseen pääsemisessä poikkeusosuuden soveltamista tarvitsevat useimmiten opiskelijat ja yrittäjät, asuntosijoittajat sekä suurituloisten luokassa olevat lainanottajat. Suosituksen vaikutukset riippuvat siitä, miten pankit päättävät soveltaa suositusta.
Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja pidempiä. Lainanottajien ei tule kerryttää liikaa velkaa, jotta korkojen nousu tai arkimenojen kasvu eivät kiristä heidän talouttaan liian tiukalle.
Sota voi pitkittyessään heikentää yritysten kannattavuutta. Yritysten on vaikeampi selvitä veloistaan, jos energia pysyy kalliina ja niiden tuotteita ja palveluita ei hankita yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Velkakatolla pyritään ehkäisemään kasaantuvan velan muodostamia riskejä taloudelle. Mitä nämä riskit voivat olla?
Aiempaa suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Suuria velkamääriä on etenkin kasvukeskuksien kotitalouksilla. Velkakatto hillitsisi liiallista velkaantumista.
Taloyhtiölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja muuttavat velkarakennetta. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi asunnon ostajien runsasta velkaantumista yhtiölainojen kautta.
Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.
Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuusalueisiinsa.