Pilvipalveluiden käyttö yleistyy finanssialalla

Pilvipalvelut ovat hajanainen nimitys suurelle joukolle palveluita, joissa käyttäjä voi hallita, säilyttää ja prosessoida dataa verkon yli. Pilvipalveluiden palvelumalli voi vaihdella omia konesaleja korvaavista infrastruktuuripalveluista yksittäisiin toimintoihin erikoistuneisiin ohjelmistopalveluihin. Pilvi-infrastruktuuri voi olla yksityinen, jaettu, julkinen tai näiden yhdistelmä (niin kutsuttu hybridimalli). Pankkitoimialalle on lisäksi olemassa erikoistuneita pilvipohjaisia ohjelmistopalveluita.

Suomalaiset yritykset käyttävät pilvipalveluita selkeästi yleisemmin kuin muiden EU-maiden yritykset. Verrattuna moniin muihin toimialoihin, finanssialalla pilvipalveluiden käyttö on kuitenkin vielä rajallista. Tällä hetkellä niitä ei käytetä pankkien ydintoiminnoissa, vaan lähinnä tukitoiminnoissa. Useat finanssialan toimijat ovat kuitenkin osana digitaalisen transformaation strategioitaan laajentamassa pilvipalveluiden käyttöä. Kehitystä ajaa erityisesti tarve hyödyntää datamassoja uusien palveluiden ja parempien asiakaskokemusten luomiseksi.

Organisaatio voi saavuttaa useita merkittäviä hyötyjä käyttämällä pilvipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi joustavuus, todellisen käytön mukaan skaalautuvat kustannukset, vikasietoisuus sekä ekologisuus. Ekologisuudella tarkoitetaan sitä, että pilvipalveluiden kokonaiskapasiteetti on tehokkaammassa käytössä verrattuna yrityksen itse omistamaan laitteistoon. Jaetut toiminnot tarkoittavat pienempää määrää palvelinkeskuksia ja sitä kautta suurempaa tehokkuutta.

Eräs suurimmista pilvipalveluille asetetuista odotuksista on kustannushyötyjen saavuttaminen. Kokonaiskustannuksia ei kuitenkaan aina ole helppo laskea. Esimerkiksi pilvipalveluita käyttöön ottava yritys saattaa joutua palkkaamaan lisää pilvipalveluihin erikoistunutta IT-henkilökuntaa.

Pilvipalveluiden riskit liittyvät suurimmaksi osaksi palveluntarjoajan toimintaan sekä toimintaa häiritsemään pyrkiviin ulkoisiin tahoihin. Pilvipalvelut eivät mielikuvista huolimatta ole aineettomia, vaan tiedon tallentamiseen tarvitaan edelleen fyysisiä palvelimia. Tästä syystä myös monet pilvipalveluiden käyttöön liittyvät riskit ovat samankaltaisia kuin perinteiseen IT-infrastruktuuriin liittyvät riskit. Näiden lisäksi riskejä aiheutuu siitä, että infrastruktuuri on kolmannen osapuolen hallinnoima, sekä siitä että useamman organisaation tiedot ovat keskittyneet samaan paikkaan.

Pilvipalveluihin liittyvät keskittymäriskit voivat muodostaa uhkia rahoitusvakaudelle. Alalla toimii pieni määrä monikansallisia yrityksiä, jotka hallitsevat merkittävää osaa pilvipalveluiden infrastruktuurista. Mikäli useat finanssialan toimijat käyttävät samaa pilvipalveluntarjoajaa, voi yksittäinen palveluntarjoaja kasvaa rahoitusvakauden kannalta systeemiseksi toimijaksi.

Perinteiset finanssialan toimijat voivat siirtyä pilvipalveluiden käyttäjäksi kahdella eri tavalla. Ne voivat joko siirtää olemassa olevaa infrastruktuuriaan pilveen tai siirtyä pilvipalveluiden käyttäjäksi paloittain, yksittäisten toimintojen kautta. Uudet finanssialan yritykset puolestaan hyödyntävät pilvipalveluita alusta alkaen laajasti. Pienemmille toimijoille pilvipalveluiden käyttöönotto on järkevää, sillä monilla niistä ei ole ennestään omaa IT-infrastruktuuria. Ketteryys sekä liiketoimintamallien nopeat suunnanmuutokset ovat näille yrityksille tyypillisiä, ja siksi myös niiden käyttämien IT-ratkaisujen on oltava joustavia.

Pilvipalvelut ovat tekniseltä tietoturvatasoltaan vähintään yhtä turvallisia kuin organisaatioiden omat konesaliratkaisut. Koska pilvipalveluntarjoajien koko yritystoiminta perustuu asiakasyritysten luottamukseen, palveluntarjoajilla on taloudellinen kannustin varmistaa palvelujen turvallisuus ja häiriötön toiminta. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että pilvipalveluiden käyttö finanssialalla tulee laajentumaan liiketoiminnan yhä kriittisemmille alueille.