Kuulumisia OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston toukokuun kokouksesta

OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston (OECD International Network on Financial Education INFE) sääntömääräinen kokous pidettiin 6.-7.5. jälleen virtuaalisena. Kokoukseen osallistui noin 120 organisaatiota monesta eri maasta Australiasta Kanadaan ja Suomesta Brasiliaan. Meiltä Suomen Pankista mukana oli minun lisäkseni Richard Brander.

OECD/INFE seuraa, miten talousosaamisen strategioita edistetään eri maissa. Monissa OECD-maissa strategiatyö on hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen strategia on vasta suunnitteluvaiheessa vain kolmessa maassa. Strategiakonkareihin, joilla on jo ainakin toinen strategiakierros menossa, kuuluu 21 maata. Ensimmäistä strategiaa implementoidaan parhaillaan 40 maassa. Ensimmäisen strategian valmistelu on aktiivista 17 maassa ja tuntui todella hienolta nähdä Suomi tässä joukossa.  Suomen Pankin OECD/INFE-täysjäsenyys on ollut keskeisessä roolissa strategiatyössä.

Talousosaamisen kansallisten strategioiden arviointiin on jo pitkään toivottu yhteisiä ja yhtäläisiä periaatteita. OECD/INFE on kerännyt 27 maan kokemuksia arvioinnista. Yleisimmin arviointia tehdään määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistelmänä. Määrällinen lähestymistapa edellyttää talousosaamisen säännöllistä mittaamista. Kehittyneimmissä arviointitavoissa on yhdistetty useiden indikaattoreiden seurantaa. Laadulliset lähestymistavat sisältävät sidosryhmiltä saatua palautetta.

OECD/INFE:n vastuulla oleva Global Money Week järjestettiin 22-28.3.2021. Teemaviikkoon osallistui yhteensä 115 maata. Suomessa tapahtumaa koordinoivat Pörssisäätiö sekä Talous ja nuoret TAT., Teemaviikko sai hienosti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. OECD/INFE julkaisee kesäkuussa tämän vuoden Global Money Weekista raportin ja seuraavan vuoden suunnittelua aloitetaan.

OECD/INFE:ssä on viime aikoina panostettu erityisesti haavoittuvien kansalaisryhmien taloudellisen selviytymiskyvyn vahvistamiseen pandemia-aikana. Kokouksen mielenkiintoisinta antia olivat eri maiden esittelyt keinoista ja työvälineistä, joilla tätä osaamista vahvistetaan. Esityksiä kuunnellessa tuli mieleen myös monet Suomessa tehdyt toimet.  Myös meidän olisi hyvä listata tehdyt toimenpiteet ja kertoa niistä kansainvälisesti.

Vanhana tutkijana minuun teki vaikutuksen Kanada, jossa oli panostettu taloudelliseen selviytymiskykyyn liittyvään seurantaan. Tutkimuksessa oli kartoitettu koronapandemian vaikutuksia kotitalouksiin ja selvitetty, mistä kotitaloudet olivat hakeneet apua taloudellisessa ahdingossa. Erityisen mielenkiinnon kohteena heillä oli finanssituotteiden ja -palveluiden käyttö. Kerätyt aineistot on julkaistu verkossa.  

Puolassa valtiovarainministeriö koordinoi ja tekee aktiivista yhteistyötä talousopetusta tekevien organisaatioiden kanssa. Talousosaamisen strategian toteuttamista valvoo yhdeksän organisaation muodostama työryhmä. Sen lisäksi on muodostettu isompi, 35 organisaation työryhmä, joka ohjaa finanssimarkkinoiden kehittämisneuvoston talousopetusta. Näiden lisäksi Puolassa kehitetään aktiivisesti digitaalista talousopetusta.

Italian keskuspankki edistää talousosaamista monin keinoin. Keskuspankilla on portaali, jonka avulla halutaan lisätä kansalaisten tietoisuutta, tukea finanssipalveluiden turvallista käyttöä ja rakentaa luottamusta digitaalisiin finanssipalveluihin. Myös kyberturvallisuudesta on tehty valistuskampanjoita. Lasten ja nuorten talousosaamisen edistämiseen on panostettu paljon kehittämällä mm. digitaalisten työkaluja ja pelejä. Italiassa myös naisten, maahanmuuttajien ja pk-yritysten talousosaamiseen on kiinnitetty huomiota, koska näiden on nähty pandemian aikana olleen erityisen haavoittuvia.

Digitaalinen talousosaaminen on ollut keskeinen osa Portugalin keskuspankin toimintaa jo vuodesta 2017 lähtien. Keskuspankki valmistelee kahden seuraavan vuoden aikana Portugalille digitaalisen talousosaamisen strategiaa, jota Euroopan komissio ja OECD tukevat. Tämä strategia on keskeinen osa keskuspankin strategista suunnitelmaa.

OECD/INFE julkaisee talousopetuksen käsikirjan sekä raportin senioreiden taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamisesta myöhemmin tänä vuonna. Luonnokset nähtyäni voin todeta, että näissä raporteissa on meille Suomessa paljon hyödynnettävää.

Kokous osoitti sen, että talousosaamisen strategiaa voidaan toteuttaa hyvin monin eri tavoin. Meillä Suomessa tehtiin viime vuonna Suomen Pankin johdolla talousosaamisen strategiaan tarvittavat oleelliset pohjatyöt. Strategiaehdotus luovutettiin tammikuun lopulla oikeusministeriöön, joka vastikään laittoi ehdotuspaperin lausunnolle.