Komission talousosaamisen strategia täydentää jäsenmaiden talousosaamistyötä Euroopassa

Euroopan komissio julkaisi syyskuun lopulla oman talousosaamisen strategiansa.  Strategian yhteyteen on linkattu Euroopan keskuspankin (EKP) aiemmin julkaisema kartta euromaiden talousosaamistoimista. Komission ja EKP:n onkin hyödyllistä olla tietoisia toistensa talousosaamistoimista. Samassa yhteydessä komissio antoi suosituksen säästö- ja sijoitustilien (SIA) käyttöönotosta jäsenvaltioissa. Molemmat aloitteet tukevat säästämis- ja investointiunionin rakentamista.

EU:n kiinnostus talousosaamiseen

Vuoden 2023 Eurobarometrin tulokset paljastivat, että lähes viidesosalla EU-kansalaisista talousosaaminen on heikkoa. Myös maiden ja väestöryhmien välillä on suuria eroja. Barometri osoitti myös säästämisen keskittyvän perinteisiin talletuksiin sijoittamisen sijaan. Tulokset huomioiden, komission kiinnostus talousosaamiseen on erittäin myönteistä ja tervetullutta.

Strategian tavoitteet ja vaikutukset

Komission talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja helpottaa sijoittamista, jotta säästöjä kohdennettaisiin tehokkaammin pääomamarkkinoille. Tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä sen myötä lisätä heidän hyvinvointiaan ja taloudellista itsenäisyyttään. Tavoite on, että kansalaisten parempi talousosaaminen edistää talouskasvua Euroopassa.

Komission strategian painopisteet

Lähes kaikki EU:n jäsenmaat toteuttavat omaa talousosaamisen strategiaa. Komission strategia pyrkii tukemaan ja täydentämään tätä toimintaa, eri maiden kansallisia tavoitteita kunnioittaen. Kansalliset toimijat eri sektoreilla ovat keskeisessä asemassa eurooppalaisten talousosaamisen edistämisessä, sillä ne tavoittavat paikallisia yhteisöjä a ruohonjuuritasolla.

Komission strategia keskittyy neljään teemaan:

• Sidosryhmien yhteistyön koordinointi ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.
• Tietoisuuden lisääminen talousosaamisesta ja sen edistämistoiminnasta EU-tason kampanjalla.
• EU:n rahoitusvälineiden hyödyntäminen talousosaamisen hankkeisiin ja tutkimukseen.
• Säännölliset kyselyt ja arviointityökalut talousosaamisen kehityksen ja talousosaamistoimien vaikuttavuuden seuraamiseksi.

EU:n ja muiden toimijoiden rooli talousosaamisen kehittämisessä

Komission rooli on auttaa jäsenmaita talousosaamistoimien koordinoinnissa, viestinnässä ja tietoisuuden lisäämisessä, tutkimuksen rahoittamisessa sekä talousosaamisen edistyksen monitoroinnissa. Lisäksi OECD:n kansainvälisen talouskasvatusverkoston (OECD/INFE) työ talousosaamisen mittaamisessa ja suositusten kehittämisessä on tärkeää huomioida. Vuoropuhelu keskeisten instituutioiden välillä Euroopan tasolla on tärkeää päällekkäisen työn välttämiseksi.

Kotitalouksien talousosaaminen ja rahoitusvakaus

Kotitalouksien talousosaaminen on tärkeää myös keskuspankeille. Järkevät taloudelliset päätökset tukevat rahoitusvakauden ylläpitämistä. Taloudellinen varautuminen sekä petosten ja huijausten välttäminen parantavat kotitalouksien resilienssiä ja vakautta. Digitalisoituneessa maailmassa on tärkeää varmistaa riittävät valmiudet digitaalisten finanssipalveluiden turvalliseen käyttöön.

Suomen kansallinen strategia ja tavoitteet

Suomen kansallisen talousosaamisen strategian toteutuksesta vastaa Oikeuspalveluvirasto, ja Suomen Pankki toimii sen rinnalla aktiivisesti.  Suomen Pankin rahamuseossa toimivan talousosaamiskeskuksen tavoite on sama kuin talousosaamisen strategialla – saada suomalaisista maailman paras talousosaaja vuoteen 2030 mennessä. Talousosaamiskeskuksen toiminta laajenee ja kehittyy jatkuvasti, ja uusia kohderyhmiä tavoitetaan koko ajan.

Talousosaaminen on tärkeää kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Euroopan komission strategia ja kansalliset toimet tarjoavat vahvan pohjan talousosaamisen kehittämiselle.