Korkoja ei muutettu Firenzessä, mutta digieurolle sanoimme Avanti!

Euroopan keskuspankin neuvosto oli eilen hyvässä paikassa päättämässä rahapolitiikasta – Firenzessä, jolla on ollut iso rooli Euroopan historiassa, niin valtiollisen ajattelun kehityksessä kuin modernin pankkitoiminnan synnyssäkin. Pidimme siellä neuvoston vuosittaisen Frankfurtin ulkopuolinen kokouksen, Machiavellin ja Medicien maisemissa.

Euroalueen inflaatio ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen EKP:n 2 prosentin tavoitteen tuntumassa, eikä euroalueen kasvu- ja inflaationäkymässä ole tapahtunut suuria muutoksia sitten edellisen, syyskuussa pitämämme korkokokouksen. Päätimme pitää rahapolitiikan ohjauskoron ennallaan tasan 2 prosentissa.

Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän ja inflaatio on lähellä tavoitetta

Syys-lokakuussa saadut tiedot vahvistavat näkymää euroalueen sitkaasta kasvusta. Euroalueen vienti supistui keväällä selvästi alkuvuoden tullivarautumisesta johtuneen positiivisen piikin jälkeen ja yksityinen kulutus on ollut edelleen varovaista. Toisaalta kasvu on kuitenkin pysynyt plussan puolella ja oli eilen saadun ennakkotiedon mukaan jopa ennustettua vahvempaa kolmannella vuosineljänneksellä.

Hyvä uutinen on myös se, että euroalueen inflaatio ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen lähellä EKP:n tavoitetta. Syyskuussa inflaatio kiihtyi rahtusen 2,2 prosenttiin, mutta sen ennustetaan hidastuvan hieman alle 2 prosentin loppuvuonna.

Seuraamme keskuspankissa tarkasti myös pohjainflaatiota, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset ja joka kuvaa hyvin tulevia hintapaineita. Se on niin ikään vakautumassa 2 prosentin tuntumaan. Pohjainflaatioon olennaisesti vaikuttavat palvelu- ja palkkainflaatio ovat hidastumassa. Tästä saatiin lisävarmistusta, kun euroalueen neuvoteltujen palkkojen nousu hidastui merkittävästi heinä-elokuussa.

Kasvun ja inflaation ennustettuun kehitykseen liittyy sekä ylä- että alasuuntaisia riskejä. Kasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos kauppasotanokittelu jatkuu ja kotitaloudet jatkavat säästämistään. Toisaalta epävarmuuden väheneminen voi luoda uskoa kotitalouksiin. Jos yksityinen kulutus ja kasvu vauhdittuisivat ennustettua enemmän, myös inflaatio voisi olla ennustettua nopeampaa.

Ei korkomuutoksia tällä kertaa

Eilen pidetty Trumpin ja Xin tapaaminen antoi odotetusti rauhoittavia viestejä kauppasodan linnarauhasta. Tullien vaikutus euroalueen kasvuun ja inflaatioon on silti yhä epävarma. Vaikutukset kasvuun ovat negatiivisia, ja inflaation kohdallakin vaikuttaa siltä, että liikkeellä on lähinnä hidastavia voimia. Koska tällaisia tulleja ja kauppasotaa ei ole maailmantaloudessa vähään aikaan nähty, vaikutusten suunta ja mittaluokka on kuitenkin pitkälti auki. Se mihin tuotanto sijoittuu jatkossa ja mitkä tullien vaikutukset maailmankauppaan ovat, selviää vasta vuosien kuluessa.

Kaiken tämän huomioon ottaen korkojen pitäminen ennallaan oli perusteltua. Tulevien vuosien inflaatiokehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Toteutuneet tilastotiedot eivät puoltaneet koronlaskua lokakuun kokouksessa. Tässä tilanteessa oli järkevää odottaa uutta dataa ja etenkin joulukuussa saatavaa kattavaa suhdanne-ennustettamme, joka sisältää ensi kertaa arvion myös vuoden 2028 inflaatiosta.

Forza digieuro!

Rahapolitiikkapäätösten lisäksi kävimme Firenzessä yksituumaisen keskustelun digitaalisen euron käyttöönotosta Euroopassa. EKP:n neuvosto otti eilen merkittävän askeleen päättäessään, että digitaalisen euron valmistelu siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt aletaan päästä konsepteista konkretiaan. Jos lainsäädäntö etenee, saatamme nähdä digitaalisen euron jo tämän vuosikymmenen puolella.

Se, että päätös syntyi juuri Firenzessä, nykyaikaisen pankkitoiminnan syntysijoilla, tuo asiaan historiallista symboliikkaa.

Digitaalinen euro on euroalueen kansalaisille suunniteltu keskuspankin tarjoama digitaalinen maksuväline. Se on eurooppalainen vaihtoehto kansainvälisille korttimaksuille, joilla on alati kasvava asema käteisettömässä maksamisessa. Digitaalinen euro parantaa maksamisen toimintavarmuutta ja talouden kestokykyä.

Kyse on myös kustannuksista. Kansainvälisten korttiyhtiöiden valta-asema on Euroopalle merkittävä kuluerä. Sähköisen maksamisen keskittyminen euroalueen ulkopuolisten toimijoiden käsiin aiheuttaa miljardiluokan menetyksiä Euroopan taloudelle korttimaksujen palkkiotuottojen valuessa maanosamme ulkopuolelle.

Digitaalinen euro jatkaa nyt kohti käytännön toteutusta. Se ei enää ole pelkkä kaukainen visio, vaan on askeleen lähempänä todellisuutta.

Nyt olimme Firenzessä, mutta en malta olla mainitsematta, että digieuron alkuhetkien iso keskustelu käytiin muutamia vuosia sitten euroalueen pohjoisimmassa kolkassa eli Suomen Lapissa. Siellä tuntureiden ja pitkien taivalten keskellä taisi monikin EKP:n neuvoston kollegani ymmärtää ihan konkreettisesti, että maksamisen toimivuudesta tulee huolehtia koko Euroopassa, emmekä voi olla riippuvaisia ulkopuolisista toimijoista.