Sitkasta kasvua Euroopassa – jokohan käynnistyi Suomessa?

Vuosi 2026 on lähtenyt liikkeelle turhankin vauhdikkaasti etenkin Atlantin toisella puolella. Alkuvuodesta on jo nähty Yhdysvaltojen operaatio Venezuelassa, odotus lisätoimista Iranissa, viralliset rikossyytteet keskuspankin pääjohtajaa vastaan ​​ja ennennäkemätön transatlanttinen vastakkainasettelu Grönlannin ympärillä sekä laajat mielenosoitukset Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston agenttien rujoa toimintaa vastaan. Vaikka nämä tapahtumat ovat liikuttaneet rahoitusmarkkinoita, tunnelma on silti yleisesti ottaen pysynyt rauhallisena.

Nämä käänteet ryydittivät keskustelua myös eilisessä EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokouksessa. Euroalueen talous on kasvanut sitkaasti myllerryksestä huolimatta – jopa hieman ennustettua vahvemmin. Inflaationäkymä on edelleen lähellä EKP:n 2 prosentin tavoitetta. Näin ollen päätimme pitää ohjauskoron ennallaan tasan 2 prosentissa.

Euroalueen talous kasvaa geopoliittisista jännitteistä huolimatta

Joulu-tammikuussa saadut tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että euroalueen kasvu jatkuu positiivisena mutta vaimeanpuoleisena. Tämä vastaa joulun alla eurojärjestelmän ennusteen antamaa kuvaa. Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen kasvu oli jopa hitusen ennustettua vahvempaa ja euroalueen tuoreimmatkin tilastotiedot ovat olleet hieman odotettua positiivisempia. Euroalue on osoittanut iskunkestävyyttä.

Kasvunäkymää varjostavat kuitenkin edelleen geopoliittiset jännitteet, jotka voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kotitalouksien varovaisuus jarruttaa yhä yksityistä kulutusta.

Euroalueen inflaatio ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen kokonaisuutena lähellä EKP:n tavoitetta.

Tammikuussa inflaatio kuitenkin hidastui 1,7 prosenttiin, mikä yllätti monet tarkkailijat vaimeudellaan. Inflaatio hidastui erityisesti viime vuotta selvästi alempien energiahintojen takia, mutta myös pohjainflaation vetämänä. Pohjainflaation hidastuminen hälventää huolia palkka- ja palveluinflaation sitkeydestä.

Energiahintojen suurten vaihtelujen vuoksi seuraamme keskuspankissa tarkasti juuri pohjainflaatiota, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset. Pohjainflaatioon vaikuttavat sekä palvelujen hinnat että teollisesti valmistettujen kulutustavaroiden hinnat. Tammikuussa molemmat näistä pohjainflaation eristä hidastuivat.

Kasvunäkymään liittyy nyt sekä ylä- että alasuuntaisia riskejä. Kasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos euroalueen vienti ei yllä maailmankaupan kasvuvauhtiin ja kotitalouksien säästämisaste pysyy korkealla. Toisaalta puolustukseen ja infrarakentamiseen suunnatut mittavat investoinnit voivat toteutua odotettuakin suurempina ja talouskehitys voi edelleen osoittautua luultua iskunkestävämmäksi.

Jos kasvu vauhdittuisi ennustettua enemmän, myös inflaatio voisi olla ennustettua nopeampaa. Viimeaikainen energian ja teollisuusmetallien hintojen nousu voisi myös jatkuessaan nostaa kuluttajahintoja ennustettua enemmän.

Samaan aikaan on olemassa todellinen riski ennustettua hitaammasta inflaatiosta. Pieni merkki tästä nähtiin jo tammikuun datassa. Vaikka kasvu on positiivista, se on edelleen vaimeaa. Eteenpäin katsovat indikaattorit viittaavat palkkakehityksen selvään hidastumiseen, millä puolestaan olisi hidastava vaikutus erityisesti palvelujen hintoihin. Lisäksi jo nähty euron valuuttakurssin vahvistuminen ja Kiinan halpatuonnin lisääntyminen voivat vaikuttaa pitkälläkin viipeellä pohjainflaation dynamiikkaan. Näillä tekijöillä on jatkuessaan vaikutuksia myös euroalueen kilpailukykyyn.

Inflaatiokehitystä ja pohjainflaation dynamiikkaa on siis syytä seurata nytkin erityisen tarkkaan, jotta voimme varmistaa, että inflaatio vakautuu riittävän lähelle EKP:n 2 prosentin tavoitetta lähivuosina.

Korkoja ei helmikuun kokouksessa muutettu

Emme eilen muuttaneet rahapolitiikan ohjauskorkoa. Seuraavaan, maaliskuun kokoukseemme saamme uutta dataa ja EKP:n ennustepäivityksen, joiden perusteella voimme tarkentaa arviotamme euroalueen kasvuvireestä ja inflaatiodynamiikasta.

Yhtä kaikki meidän on varauduttava siihen, että geopolitiikan käänteet voivat vielä aiheuttaa uusia yllätyksiä. Niihin on oltava valmis reagoimaan. EKP:n neuvosto toisti eilen sitoutumisensa rahapolitiikkaan, jota harjoitetaan aina kokous kokoukselta, viimeisimpään tilastotietoon ja analyysien perustuen, symmetrisen 2 prosentin inflaatiotavoitteemme mukaisesti. Varmistamme, että inflaatio vakautuu tähän tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Mitkään ohjauskorkojen muutokset eivät siis ole tulevaisuudessa poissuljettuja, jos niille on perusteita. 

Vaikka euroalueen talous on toistaiseksi kestänyt tullirytinän ja muun myllerryksen melko hyvin, iskunkestävyys ei ole sama asia kuin menestys. Euroalueen pidemmän aikavälin kasvupotentiaalissa on runsaasti parantamisen varaa. Kävimme neuvostossa eilen keskustelun euroalueella tarvittavista rakenteellisista uudistuksista ja korostamme kiireellistä tarvetta vahvistaa euroalueen talouden dynamiikkaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Tähän palataan lähipäivinä.

Suomen talous ponnisti kasvuun viime vuoden lopulla

Maailman myllerryksestä huolimatta myös Suomen talous kasvoi viime vuoden lopulla. Sekä Tilastokeskuksen ennakkotieto että Suomen Pankin lyhyen aikavälin nowcasting-malli arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä peräti 0,6 % edellisestä neljänneksestä.

Vaikka voimme pitkälti luottaa siihen, että Suomen talous on ennusteemme mukaisesti menossa parempaan suuntaan, potentiaalisen ja kestävän kasvun vauhtia on meilläkin pystyttävä parantamaan tuottavuutta edistävillä rakenneuudistuksilla. Toivotaan siis toki, että tämä olisi merkki talouden toipumisen käynnistymisestä Suomessakin, mutta ehkä torille on vielä liian varhaista rynnätä. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, jos tänään avattavissa Milano-Cortinan olympialaisissa Suvi Minkkinen, Eduard Hallberg, Iivo Niskanen, Jasmi Joensuu  ja muut sankarimme meidät sinne innostavat.