Artikkelin sisältö

Tuoreet tilastotiedot viittaavat talouden odotettua nopeampaan hidastumiseen

Tuoreimman neljännesvuositilinpidon mukaan BKT kasvoi vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä ja 1,2 % vuodentakaisesta. Kasvu oli selvästi ennakkotietoja heikompaa. Lisäksi historiatietojen tarkistus alensi arviota vuoden 2018 lopun talouskasvusta. Talouden kasvu näyttää hidastuvan nopeammin kuin aiemmin on arvioitu.

Uusimman neljännesvuositilinpidon mukaan BKT kasvoi vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % ja oli siten selvästi heikompi kuin BKT:n pikaennakko (Flash-estimaatti 0,6 %). Suomen Pankin kesän 2019 ennusteessa ei ole huomioitu tätä 29.5.2019 julkaistua neljännesvuositilinpitoa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen vuosikasvu hidastui 1,2 prosenttiin BKT:n pikaennakon 2,2 prosentista (kuvio 1). Kasvun hidastumisen vuoksi Suomen kasvuvauhti alitti euroalueen keskimääräisen kasvun, joka oli 0,4 % ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuvio 1

Tilinpidon antama kuva vuodenvaihteen 2018–2019 talouskasvusta on nyt heikompi kuin ennusteen pohjana olevissa tilastotiedoissa. Jos muuttuneet vuoden 2018 tiedot ja uusin ensimmäisen neljänneksen tilinpito huomioitaisiin, BKT:n kasvu hidastuisi 1,0 prosentin ja 1,5 prosentin välille vuonna 2019 nyt ennustetusta 1,6 prosentista.

Lyhyen aikavälin ennustemalli ennakoi hidasta kasvua myös toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Toiselle neljännekselle malli ennustaa tällä hetkellä (4.6.2019) kasvun selvää hidastumista, ja ennuste on heikentynyt kevään aikana huomattavasti (kuvio 2) uusien tilastotietojen julkaisemisen myötä. Helmikuun lopulla ennustetta verotti sekä kuluttajien, teollisuuden ja rakennussektorin luottamuksen että maailmankaupan ja saksalaisten yritysten luottamuksen heikentyminen. Huhti-toukokuun vaihteessa puolestaan kasvuennuste heikkeni edelleen huonontuneiden luottamuslukujen (sekä kotimaassa että Yhdysvalloissa) sekä kapasiteetin käyttöasteen laskun vuoksi.

Viimeisin huomattava lasku lyhyen aikavälin mallin tuottamassa toisen neljänneksen kasvuennusteessa tapahtui toukokuun loppupuolella, kun heikot työllisyysluvut, kapasiteetin käyttöasteen lasku sekä Saksan yrityssektorin luottamuksen väheneminen painoivat ennusteen nollakasvun tuntumaan. Edellä mainitut uudet neljännesvuositilinpidon luvut heikensivät selvästi ensimmäisen neljänneksen kasvunäkymiä, mikä lyhyen aikavälin mallissa vuorostaan heijastui myönteisesti toisen neljänneksen kasvuodotuksiin madaltamalla ensimmäisen neljänneksen vertailutasoa.

Kuvio 2

Kolmannelle neljännekselle lyhyen aikavälin ennustemalli ennakoi tällä hetkellä (4.6.2019) vain hieman vahvempaa kasvua kuin toisella vuosineljänneksellä. Mallin ennustetarkkuus on kuitenkin heikompi tulevalle neljännekselle kuin kuluvalle neljännekselle. Sekä toisen että kolmannen neljänneksen kasvuennustetta ovat toukokuun lopulla vuorostaan tukeneet rakennussektorin luvut sekä toukokuun odotettua myönteisemmät luottamusluvut.

Nettovienti vahvaa ja varastot pienenivät

Vienti kasvoi 3,0 % ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Sen sijaan tuonti pieneni jyrkästi ja oli 5,7 % vähäisempää suhteessa edelliseen neljännekseen. Nettovienti oli vahvaa. Viennin ripeää kasvua selittävät kuitenkin suurimmaksi osaksi alustoimitukset. Varastojen merkittävä supistuminen kompensoi vahvan nettoviennin vaikutuksen BKT:n kasvuun (kuvio 3).

Kuvio 3

Yksityisen kulutuksen kasvu oli selvästi odotettua heikompaa. Yksityinen kulutus supistui suhteessa edelliseen neljännekseen 1,2 %. Lisäksi yksityisten investointien kasvu jäi vaatimattomaksi. Asuntojen rakentaminen kasvoi edelleen lievästi, mutta kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät. Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,7 % edellisestä neljänneksestä ja olivat vain 0,8 % vuodentakaista suuremmat. Sen sijaan julkiset kulutusmenot kasvoivat voimakkaasti eli 2,7 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Julkiset investoinnit vuorostaan vähenivät jyrkästi sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta.

Arvonlisäyksen kasvua useilla toimialoilla

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 % edellisestä neljänneksestä ja 1,5 % vuodentakaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen kasvu oli 2,3 % suhteessa edelliseen neljännekseen. Teollisuuden toimialoista vain metsäteollisuuden arvonlisäys pieneni. Toimialoista erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi voimakkaasti. Sen sijaan rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäyksen määrä pieneni merkittävästi.

Työllisyyden kasvu on selvästi hidastumassa. Työllisten määrä pysyi samana kuin edellisellä neljänneksellä ja kasvoi 1,5 % vuodentakaisesta.  Vastaavasti työtunnit jäivät samansuuruisiksi kuin edellisellä neljänneksellä mutta kasvoivat 1,2 % vuotta aiemmasta.

Suomen talouden kasvu on hidastunut nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Uusimpien tilastotietojen valossa epävarmuus Suomen talouden lähiajan kehityksestä on yhä suurempaa. Lyhyen aikavälin ennustemallin tuottama informaatio lähiajan talouskasvusta on heikentynyt tuntuvasti kevään aikana.

Takaisin ylös