Artikkelin sisältö
Syyskuun 2025 väliennuste
Talouskasvu lähtee yskähdellen käyntiin
Suomen talous matelee edelleen, mutta talouden kasvu on hiljalleen piristymässä. Heikon alkuvuoden kehityksen vuoksi talouskasvu jää tänä vuonna 0,3 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu kuitenkin kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin. Heikon suhdanteen vuoksi vuoden 2025 työttömyysaste nousee 9,4 prosenttiin, mutta alkaa laskea ennustejaksolla suhdanteen kohentuessa. Ennuste kuluvan vuoden inflaatioksi on 1,8 % ja hintojen nousuvauhti jää alle 2 prosentin myös seuraavina vuosina.
Suomen Pankin väliennusteSuomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteita kaksi kertaa vuodessa. Maalis- ja syyskuussa julkaistavissa teknisissä ennustepäivityksissä päivitetään BKT:n, työttömyyden ja inflaation näkymät. Väliennuste ei välttämättä edusta eurojärjestelmän näkemystä. Laajemmat Suomen talouden ennustejulkaisut ilmestyvät kesä- ja joulukuussa. perustuu 10.9.2025 saatavilla oleviin tilastotietoihin, 28.8.2025 päivitettyyn kauppaneuvottelutilanteeseen ja 15.8.2025 päivitettyihin muihin oletuksiin Suomen ulkoisen toimintaympäristön ja keskeisten rahoitusmarkkinamuuttujien kehityksestä lähivuosina.Ennusteen taustaoletukset Suomen ulkoisen ympäristön ja rahoitusmarkkinamuuttujien kehityksestä perustuvat EKP:n syyskuun 2025 ennusteen oletuksiin.
Ennuste lyhyesti
Suomen Pankin väliennusteen antama kuva suhdannekehityksestä on varsin samankaltainen kuin kesäkuun ennusteessa. Suomen talouden elpyminen jatkuu alkuun hitaana, vaikkakin tuoreimmat tilastotiedot antavat joitakin viitteitä kasvun vähittäisestä nopeutumisesta. Kotitalouksien luottamus on pysynyt heikkona, ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen – tulojen kasvusta huolimatta – on viivästynyt. Epävarmuus maailmantilanteesta on kevään jälkeen hieman hälventynyt, joskin se on edelleen suurta. Yritysten näkymissä on parantumisen merkkejä.
Ennustevuosina 2025–2027 Suomen talous piristyy hiljalleen nopeampaan kasvuun (kuvio 1). Vuonna 2025 kasvu on vielä hidasta, 0,3 %, kunnes kasvu kiihtyy vuonna 2026 1,3 prosenttiin ja edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 2027 (kuvio 1 ja taulukko 1). Verrattuna kesäkuun ennusteeseen talouden kasvuvauhtia on korjattu hieman alaspäin vuosille 2025–2026 ja hiukan ylöspäin vuodelle 2027. Ennusteen kasvuvauhdin hidastuminen on seurausta ennen kaikkea odotettua heikommasta toteutuneesta talouskehityksestä alkuvuonna. Kasvunäkymät tästä eteenpäin ovat säilyneet samankaltaisina kuin kesäkuun ennusteessa.
Vaikka talouden kasvuvauhtia on ennusteessa päivitetty hieman hitaammaksi, Suomen Pankin ennuste bruttokansantuotteesta (BKT) on lähes ennallaan (kuvio 1). Tätä selittää ennen kaikkea Tilastokeskuksen julkistama tuorein kansantalouden tilinpito, jonka mukaan talouskasvu oli vuonna 2024 selvästi aiemmin arvioitua vahvempaa. Vuoteen 2025 lähdettiin siis korkeammalta tasolta. Alkuvuonna 2025 kasvu on kuitenkin ollut odotettua heikompaa, mikä hidastaa kasvua ennusteen alkuvuosina 2025 ja 2026.
Työmarkkinakehitys on ollut ennustettua heikompaa. Työttömyysaste on noussut ennakoitua nopeammin ja työllisten määrä on alkuvuonna laskenut. Talouskasvun voimistuessa myös työttömyysaste alkaa hiljalleen laskea ensi vuonna. Työttömyysaste laskee tämän vuoden 9,4 prosentista 8,6 prosenttiin vuonna 2027.
Kuluttajahintojen nousu on maltillista koko ennustejakson. Heikolla kulutuskysynnällä ja tuontihintojen laskulla on inflaatiota hidastava vaikutus. Palveluiden hinnat kuitenkin nousevat yli kahden prosentin vauhtia läpi ennustejakson, mihin vaikuttaa palkkojen asteittainen nousu. Palkkojen nousu ja maltillinen inflaatio tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvua ennustejaksolla.
Ennusteeseen liittyy edelleen sekä negatiivisia että positiivisia riskejä, joiden vuoksi talouden näkymät voivat poiketa ennustetusta. Niin kauppapolitiikkaan kuin geopolitiikkaan liittyy riskejä, jotka voivat vaimentaa Suomen talouden kasvua. Kotimaassa yksityisen kulutuksen ja rakennusalan elpyminen voivat viivästyä. Toisaalta puolustusmenojen kasvu, odotettua nopeampi ulkoisen kysynnän kasvu tai epävarmuuden hälveneminen voisivat nopeuttaa Suomen talouskasvua.
| 2024 | 2025ᵉ | 2026ᵉ | 2027ᵉ | |
|---|---|---|---|---|
| Bruttokansantuote, vuosikasvu (%) | ||||
| Väliennuste, syyskuu 2025 | 0,4 | 0,3 | 1,3 | 1,7 |
| Ennuste, kesäkuu 2025 | -0,1 | 0,5 | 1,5 | 1,6 |
| Työttömyysaste (%) | ||||
| Väliennuste, syyskuu 2025 | 8,4 | 9,4 | 9,2 | 8,6 |
| Ennuste, kesäkuu 2025 | 8,4 | 9,2 | 9,0 | 8,5 |
| Inflaatio* (%) | ||||
| Väliennuste, syyskuu 2025 | 1,0 | 1,8 | 1,3 | 1,7 |
| Ennuste, kesäkuu 2025 | 1,0 | 1,7 | 1,4 | 1,8 |
| Pohjainflaatio** (%) | ||||
| Väliennuste, syyskuu 2025 | 2,2 | 2,4 | 1,6 | 1,8 |
| Ennuste, kesäkuu 2025 | 2,2 | 2,3 | 1,6 | 1,8 |
| e = ennuste. | ||||
| * Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI). | ||||
| ** Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) pl. ruoka ja energia. | ||||
| Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. | ||||
Tuotannon kasvu jatkuu hitaana
BKT:n alkuvuoden kehitys on ollut alavireistä. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan BKT pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes ennallaan mutta toisella vuosineljänneksellä supistui 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Alkuvuoden talouskasvuun vaikuttivat positiivisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakkaasti kasvanut vienti ja erityisesti toisella vuosineljänneksellä lisääntyneet investoinnit (kuvio 2). Talouskasvua jarrutti kuitenkin supistuva yksityinen kulutus vuoden alkupuoliskolla ja viennin väheneminen toisella vuosineljänneksellä.
Vaikka toteutunut talouskehitys on tilastojen mukaan ollut pääosin heikkoa, elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut viimeisten kuukausien aikana. Palveluyritysten näkemykset tulevasta liikevaihdosta ovat muuttuneet positiivisemmiksi, vaikka palveluiden liikevaihto ja volyymi eivät juuri ole kasvaneet viime kuukausina. Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat positiiviset, ja teollisuuden tilaukset ovat selvästi kasvaneet. Tammi-kesäkuun aikana teollisuuden tuotanto kasvoi, mutta alakohtaiset erot ovat suuria.Toisella vuosineljänneksellä teollisuuden kasvu syntyi pääasiassa kemianteollisuudessa, kun taas muiden alojen tuotanto supistui.
Vienti on pitänyt pintansa kauppapoliittisesta turbulenssista huolimatta. Vienti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä tavaraviennin tukemana, mutta viennin kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä palveluviennin jarruttamana.
Ostovoiman kasvu on vaimentunut alkuvuonna. Maltillinen inflaatiokehitys on tukenut kotitalouksien reaalitulojen kasvua, mutta kotitalouksien ostovoima on edelleen hieman heikompaa kuin vuoden 2021 huipulla. Vaikka palkkojen nousu on nostanut tuloja, heikko työllisyyskehitys ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat jarruttaneet ostovoiman kasvua. Hidastuva ostovoiman kehitys ja heikko luottamus ovat vaikuttaneet siihen, että yksityinen kulutus on jatkanut supistumistaan koko alkuvuoden.
Sen sijaan investointien kehitys on vuoden 2024 lopun jälkeen kääntynyt positiiviseksi. Erityisesti tuotannolliset investoinnit ovat kasvaneet, mikä tukee talouden kasvuedellytyksiä. Asuin- ja muu rakentaminen on edelleen vaimeaa, eikä niiden odoteta elpyvän nopeasti.
Positiivisesta tuotannollisten investointien kehityksestä huolimatta teollisuus- ja palveluyrityksillä on kyselyiden mukaan edelleen runsaasti vapaata kapasiteettia, mikä voi vähentää yritysten investointiaikeita. Tuotantokapasiteetin puutteen sijaan yritykset raportoivat kysynnän olevan suurin tuotantoa rajoittava tekijä.
Rahapolitiikan keveneminen on välittynyt suhteellisen nopeasti antolainauskorkoihin. Yrityslainojen ja asuntolainojen korot ovat laskeneet markkinakorkojen tahdissa. Markkinakorkojen pysyessä nykyisillä tasoillaan merkittävin rahoituskustannusten aleneminen on jo takana. Alhaiset rahoituskustannukset kuitenkin osaltaan tukevat tuotannollisten investointien ja asuinrakennusinvestointien kehitystä jatkossa.
Tuoreita taloustilastoja tulkitsevien Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennustemallien mukaan talouden kasvu olisi jatkumassa lievän positiivisena (taulukko 2). Mallien keskiarvon mukaan BKT:n kasvu olisi tämän vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä 0,1 % ja 0,4 %.
| BKT, neljännesvuosikasvu | 2025N1 | 2025N2 | 2025N3 | 2025N4 |
|---|---|---|---|---|
| BVAR | 0,2 % | 0,4 % | 0,0 % | 0,4 % |
| Faktorimalli | 0,0 % | -0,3 % | 0,0 % | 0,4 % |
| Siltamallit | 0,2 % | 0,2 % | 0,2 % | |
| Mallikeskiarvo | 0,1 % | 0,1 % | 0,1 % | 0,4 % |
| Toteutunut* | 0,0 % | -0,4 % | ||
| Lyhyen aikavälin ennustemallit päivitetty 11.9.2025 | ||||
| * Päivittyneet Tilastokeskuksen tilinpidon julkistuksen yhteydessä 29.8.2025. | ||||
| Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. | ||||
Ulkoiset oletukset väliennusteen taustalla
Väliennusteen taustalla olevia, ulkoista ympäristöä koskevat oletukset (taulukko 3) ovat lähellä kesäkuun ennustetta. Suurimmat muutokset oletuksissa koskevat valuuttakurssia ja ulkoista kysyntää: euro on vahvistunut ja Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan hitaammin kuin kesäkuun ennusteessa. Näiden muutosten vuoksi vuosien 2025 ja 2026 talouskasvuennustetta on hieman tarkistettu alaspäin.
| Volyymin prosenttimuutos edellisestä vuodesta | 2024 | 2025ᵉ | 2026ᵉ | 2027ᵉ |
|---|---|---|---|---|
| Euroalueen bruttokansantuote | 0,8 | 1,2 | 1,0 | 1,3 |
| Maailman bruttokansantuote (pl. euroalue) | 3,6 | 3,3 | 3,1 | 3,3 |
| Maailmankauppa (pl. euroalue)1 | 4,2 | 2,8 | 1,5 | 3,1 |
| 2024 | 2025ᵉ | 2026ᵉ | 2027ᵉ | |
| Suomen vientimarkkinat2, prosenttimuutos | 2,2 | 2,5 | 1,6 | 2,9 |
| Öljyn hinta, Yhdysvaltain dollari / barreli3 | 81,2 | 69,7 | 65,1 | 65,1 |
| Raaka-aineiden hinnat (pl. energia) Yhdysvaltain dollareina, %-muutos4 | 9,2 | 4,8 | -1,0 | 0,9 |
| Suomen kilpailijamaiden vientihinnat euroina, prosenttimuutos | 0,2 | -0,2 | 0,5 | 2,2 |
| Euribor, 3 kk, %3 | 3,6 | 2,2 | 1,9 | 2,1 |
| Suomen nimellinen efektiivinen valuuttakurssi5,6 | 103,0 | 104,7 | 106,0 | 106,0 |
| Euron arvo Yhdysvaltain dollareina6 | 1,08 | 1,13 | 1,16 | 1,16 |
| 1Laskettu tuonnin painotettuna keskiarvona. | ||||
| 2Suomen vientimarkkinoiden kasvu on tuonnin kasvu Suomen viennin kohdemaissa keskimäärin niiden vientiosuuksilla painotettuna. | ||||
| 3Markkinaodotuksiin perustuva tekninen ennusteoletus. | ||||
| 4Markkinaodotuksiin perustuva tekninen ennusteoletus. Pidemmällä aikavälillä osan raaka-aineiden hinnoista oletetaan kehittyvän maailmantalouden aktiviteetin mukaisesti. | ||||
| 5Laaja nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, 2020 = 100. Valuuttakurssi vahvistuu, kun indeksi nousee. | ||||
| 6Oletus muuttumattomasta valuuttakurssista. | ||||
| e = ennuste. | ||||
| Lähteet: EKP ja Suomen Pankki. | ||||
Ulkoisten oletusten lisäksi BKT:n ennustetta on tarkistettu tuoreimpien talousindikaattorien ja -tilastojen sekä nowcast-mallien tulemien perusteella. Alkuvuoden BKT:n kasvu on kansantalouden tilinpidon tuoreimpien tietojen mukaan ollut aiemmin ennustettua hitaampaa. Toisaalta vuoden 2024 talouskasvua on korjattu tilastojen mukaan ylöspäin, joten BKT:n lähtötaso vuodelle 2025 on nyt aiemmin ennustettua korkeampi. Näin ollen BKT:n odotetaan olevan ennustejaksolla hieman kesäkuun ennustetta korkeampi, vaikka kasvuvauhtia on tarkistettu hieman alaspäin vuosina 2025–2026.
Inflaatio maltillista koko ennustejakson
Kuluttajahintojen kasvuvauhti nopeutuu tänä vuonna mutta on ensi vuodesta alkaen hidastumassa selvästi alle kahteen prosenttiin arvonlisäveron noston vaikutuksen poistuessa (kuvio 3). Heikko kulutuskysyntä hidastaa inflaatiota tänä ja ensi vuonna. Myös tuontihinnoilla on inflaatioon kokonaisuutena lievän hidastava vaikutus. Palveluiden hintojen nousu kuitenkin jatkuu palkankorotusten tukemana. Kokonaisuutena inflaatio pysyy vuositasolla alle kahdessa prosentissa koko ennustejakson ajan.
Työttömyyden kasvu jatkunut
Heikon talouskehityksen jatkuminen on viilentänyt työmarkkinoita entisestään (kuvio 4). Työllisyysaste on laskenut edelleen viime kuukausina ja työllisten määrä on alhaisempi kuin viime vuoden lopulla. Työttömyysasteen trendi nousi heinäkuussa 9,6 prosenttiin ja työttömien määrä lisääntyi. Työttömyysasteen nousu on ollut nopeampaa kuin kesäkuun ennusteessa vielä odotettiin. Heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta osallistumisaste on pysynyt korkeana. Korkea työttömyysaste selittyy osittain kohonneella osallistumisasteella.
Työttömyyden runsasta määrää selittää ennen kaikkea työvoiman heikko kysyntä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa edelleen vähän, alle 35 000, mikä on alhaisin määrä lähes kymmeneen vuoteen. Korkean työttömyyden ja vähäisten avoimien työpaikkojen vuoksi työnhakijoiden työllistymistodennäköisyydet ovat historiaan nähden alhaisia. Avoimien työpaikkojen määrän kasvuun lähitulevaisuudessa voi kuitenkin viitata se, että yritykset odottavat elinkeinoelämän kyselyn mukaan jälleen lievästi lisäävänsä työvoimaa.
Työttömyysasteen odotetaan hiljalleen laskevan suhdanteen parantuessa. Työttömyysasteen ennustetta on toteutuneen, odotettua heikompien työmarkkinatilastojen vuoksi tarkistettu ylöspäin. Kuluvana vuonna keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan olevan 9,4 %, ja ennustejakson aikana se on laskemassa vajaan prosenttiyksikön. Tyypillisesti suhdanteen piristyminen vaikuttaa vasta viipeellä työmarkkinoille, sillä palkkauspäätökset ja avoimien työpaikkojen täyttäminen vie aikaa.
Riskit
Talouskehitykseen liittyy edelleen epävarmuuksia, joita ei ole voitu täysin sisällyttää ennusteen perusuraan. Epävarmuus yleisestä taloustilanteesta ja -politiikasta niin kotimaassa kuin ulkomailla on eri mittarien mukaan edelleen korkeaa. Euroopan turvallisuustilanteeseen liittyy myös edelleen epävarmuutta. Talouteen ja geopolitiikkaan liittyvä epävarmuus vähentää jo nyt kulutus- ja investointiaikeita, mutta yllättävät tapahtumat saattavat heikentää talouskehitystä entisestään. Myös kotitalouksien kulutusta jarruttava varovaisuus voi jatkua ennustettua pidempään.
Yhdysvallat ja EU solmivat kauppasopimuksen, jonka mukaan Euroopasta Yhdysvaltoihin tulevalle tuonnille asetettiin korkeammat tullit. Tullimaksujen lopullista toteutumista tai laajuutta on kuitenkin vielä vaikeaa arvioida, sillä monet yksityiskohdat ovat vielä auki. Toteutunut kauppasopimus on kuitenkin vähentänyt kauppapolitiikkaan liittyvää epävarmuutta, millä on talouteen positiivinen vaikutus.
Toisaalta ennusteeseen liittyy myös positiivisia kasvuriskejä. Epävarmuuden selvä väheneminen voisi johtaa ennustettua positiivisempaan talouskehitykseen. Myös Euroopan maiden puolustusmenojen ja muiden julkisten menojen lisäys voi kasvattaa suomalaisten investointitavaroiden ja puolustustarvikkeiden kysyntää. Kotimaassa asuinrakentamisen odotettua nopeampi elpyminen tai vihreän siirtymän investointien runsaampi toteutuminen kiihdyttäisi kasvua ja parantaisi työllisyyttä.