Artikkelin sisältö

Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tilinpito

Talous kasvaa laaja-alaisesti

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Suomen BKT kasvoi 3 %, yksityinen kulutus 2,1 % ja julkinen kulutus 1,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Investoinnit lisääntyivät 9,3 % vuodentakaisesta.

Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste perustuu Tilastokeskuksen 1.12.2017 julkistamaan kansantalouden neljännesvuositilinpitoon sekä laajaan talouskehitystä kuvaavaan indikaattoriaineistoon. Neljännesvuositilinpidon uusimmat tilastot sisältävät tiedot Suomen talouden kehityksestä vuoden 2017 kolmannen neljänneksen loppuun saakka.

Bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 3,0 % vuodentakaisesta. Kaikkien huoltotaseen pääerien volyymit suurenivat vuodentakaiseen verrattuna.

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä yksityisen kulutuksen kasvu jatkui ja oli 0,5 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja 2,1 % vuodentakaiseen verrattuna. Yksityisen kulutuksen kasvuvauhti on pysynyt likimain samana vuoden 2015 loppupuolelta alkaen.

Julkinen kulutus kasvoi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 1,1 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja 1,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Tiedot julkisesta kulutuksesta tarkentuivat hieman pienemmiksi kuin aiemmassa tilastojulkistuksessa.

Investoinnit lisääntyivät 2,3 % edellisestä neljänneksestä ja 9,3 % vuodentakaisesta. Rakennusinvestointien kasvu hidastui selvästi ja oli 3,4 % vuodentakaiseen verrattuna, kun kasvuvauhti oli keskimäärin 10 % vuonna 2016.

Kone- ja laiteinvestoinnit (ml. asejärjestelmät) kasvoivat hurjat 39 % vuodentakaisesta, mutta vuoden 2016 viimeisen neljänneksen jälkeen kone- ja laiteinvestointien määrä ei ole juuri muuttunut. Kone- ja laiteinvestointeja on tehty runsaasti kemian- ja metalliteollisuudessa sekä energiahuollossa. Kokonaisuudessaan investointien kasvuvauhti on pysynyt likimain nykyisellään vuoden 2016 puolivälin jälkeisenä aikana.

Viennin volyymi supistui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 2,0 % edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 5,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Viennin volyymi kasvoi voimakkaasti vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä (7 %), mutta on sen jälkeen hieman pienentynyt.

Myös tuonnin volyymi supistui kolmannella neljänneksellä 2,5 % edelliseen neljännekseen verrattuna mutta suureni 0,5 % vuodentakaiseen verrattuna.

Neljännesvuositilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden tase on ollut positiivinen vuoden 2017 alusta, ja ylijäämää on kertynyt kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin 1,2 mrd. euroa. Ulkomaankauppaa koskevien neljännesvuositilinpidon lukujen tarkentuminen on tyypillisesti huomattavaa.

Arvonlisäyksen volyymi suureni kaikilla päätoimialoilla informaatio- ja viestintäalaa lukuun ottamatta. Informaatio- ja viestintäalan arvonlisäys supistui kolmannella neljänneksellä 3 % edelliseen neljännekseen ja 0,5 % vuodentakaiseen verrattuna. Vielä alkuvuonna toimiala kasvoi noin 7 prosentin vuosivauhtia.

Koko teollisuuden arvonlisäys suureni kolmannella neljänneksellä 2,7 % vuodentakaiseen verrattuna. Teollisuusaloista kasvu oli voimakkainta metsäteollisuudessa (6,3 %) ja metalliteollisuudessa (5,6 %). Palvelualoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut (9,9 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminta (8,1 %). Koko talouden arvonlisäys koheni 3,4 % vuodentakaiseen verrattuna.

Työllisten määrä lisääntyi kolmannella neljänneksellä 0,2 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja 0,5 % vuodentakaisesta. Työtuntien määrä kasvoi 0,5 % edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 0,2 % vuodentakaisesta.

Työttömyysaste oli vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä työvoimatutkimuksen mukaan 8,7 % eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2016 vastaavana ajankohtana. Työmarkkinoiden koheneminen on ollut jokseenkin vaatimatonta talouden kasvuvauhtiin verrattuna.

Yhteenlasketut palkat ja palkkiot kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 0,2 % edelliseen neljännekseen nähden ja 1,6 % vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamien sosiaaliturvamaksujen summa supistui 6,3 % vuodentakaiseen verrattuna kilpailukykysopimuksen myötä.

Takaisin ylös