Artikkelin sisältö
Pääkirjoitus
Rahapolitiikka tukee kasvua yhdessä muun talouspolitiikan kanssa
Eurojärjestelmän kattavien rahapoliittisten toimien ansiosta rahoitusolot ovat euroalueella suotuisat. Tämä tukee alueen talouden elpymistä. Euroalueen BKT:n odotetaankin kasvavan lähivuodet kohtuullista vauhtia, ja inflaation arvioidaan nopeutuvan asteittain. Tätä käsitystä tukee myös Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste. Talouden elpymiseen kohdistuvat riskit liittyvät pääosin ulkoisen ympäristön kehitykseen.
Maailmantalouden ennakoidaan Suomen Pankin asiantuntijoiden ennusteen mukaan kasvavan vuosina 2017–2018 reilun 3 prosentin vauhtia. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos ja odotettavissa olevat pitkät eroamisneuvottelut EU:sta varjostavat etenkin Ison-Britannian mutta jonkin verran myös muun Euroopan kasvunäkymiä lähivuosina. Yhdysvalloissa ja Kiinassa talouskasvu jatkuu vahvana ja ylläpitää maailmantalouden kasvua. Japanin talouspoliittiset haasteet ovat ennustejaksolla suuret. Japanin keskuspankin uusista rahapoliittisista toimista odotetaan helpotusta kasvu- ja inflaationäkymiin. Öljyn hinnan hienoinen kohoaminen tukee Venäjän talouden elpymistä.
EKP:n neuvosto on kansainvälisten riskien ja euroalueen vähäisten inflaatio-odotusten vuoksi tähdentänyt, että kasvua tukevat rahapoliittiset toimet jatkuvat, kunnes inflaatiokehitys saadaan vakaasti polulle, joka vastaa hintavakaustavoitetta. Eurojärjestelmä turvautuu tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tavoitteensa saavuttamiseksi. Tulevaa rahapolitiikan päätöksentekoa varten EKP:n neuvosto on antanut asiaankuuluville komiteoille tehtäväksi arvioida eri vaihtoehtoja, joilla voidaan varmistaa laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kitkaton toteutus.
Näköpiirissä olevaan kehitykseen liittyvien epävarmuuksien johdosta EKP:n neuvosto seuraa reaali- ja rahatalouden kehitystä erittäin tarkasti. Vaikka euroalueen talouden odotetaan toipuvan ja inflaation nopeutuvan asteittain, on vallitsevassa tilanteessa erityisen tärkeää seurata lyhyen ajan talouskehitystä ja arvioida keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalin ja inflaatio-odotusten muutoksia. Myös rahapolitiikan – mukaan lukien epätavanomaiset politiikkatoimet – vaikutuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Arvioitaessa rahapolitiikan vaikutuksia on keskeistä muistaa, että niiden läpimeno talouteen vie aikaa.
EKP:n neuvoston päätöksissä otetaan huomioon myös riskit hyvin matalien korkojen kielteisistä vaikutuksista pankkien luotonantokykyyn ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Kotitalouksien velkaantumiseen, asuntomarkkinoihin ja luottolaitosten riskinottokykyyn liittyvien haavoittuvuuksien hallintaan kansallisesti käytetään etupäässä makrovakausvälineitä, joiden riittävyydestä on pidettävä huolta.
Vaikeissa oloissa rahapolitiikkaan kohdistuu paljon toiveita ja odotuksia. Vaikka euroalueen nykyinen rahapolitiikan mitoitus tukee talouskehitystä, rahapolitiikalla yksistään ei kuitenkaan voi saada pitkäkestoista talouskasvua aikaan. Tästä syystä rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti kaikissa euroalueen maissa potentiaalisen tuotannon kasvun nopeuttamiseksi.
Työikäisen väestön määrän kasvun ja tuottavuuden kasvun samanaikainen hidastuminen on ilmiö, josta keskustellaan ja jota tutkitaan tällä hetkellä intensiivisesti. Kun ikääntyvä, eläkeikää lähestyvä väestö kehittyneissä maissa säästää, ja myös Aasian maissa säästetään paljon, on turvallisten sijoituskohteiden kysyntä voimakasta. Tämä säästämispyrkimys johtaa pitkien reaalikorkojen laskuun maailmanlaajuisesti. Kaikkien talouspolitiikan päätöksentekijöiden on tarpeen pyrkiä ehkäisemään vaimean kasvun ja hitaan inflaation muodostumista pitkäaikaiseksi ilmiöksi.
Helsingissä 28.9.2016
Erkki Liikanen
Suomen Pankin pääjohtaja