Artikkelin sisältö

Helppolukuinen yhteenveto

Näköpiirissä vain hyvin vaimeaa kasvua

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna merkittävästi. Yhtenä syynä on ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, joka on kärjistynyt edelleen tämän vuoden keväästä lähtien. Nyt maat ovat asettaneet lisätullit jo suurimmalle osalle maiden välisestä tavarakaupasta. Lisäksi brexit on kasvattanut epävarmuutta talouden kehityksestä.

Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä ja kauppasota ovat sekä pienentäneet vientiä että heikentäneet investointinäkymiä. Erityisesti tästä on kärsinyt teollisuus. Palveluiden kehitys on ollut hieman parempaa, sillä sitä ovat tukeneet toistaiseksi alhaisena pysynyt työttömyys ja matalat korot. Uutiset kauppaneuvotteluiden käänteistä ja heikentyneistä kasvunäkymistä ovat heiluttaneet rahoitusmarkkinoita, mutta toistaiseksi merkittäviltä häiriöiltä on vältytty.

Talouskasvu heikentyy tai polkee paikallaan keskeisillä talousalueilla ensi vuonna. Kauppasodan kärjistyminen ja sopimuksettoman brexitin mahdollisuus lisäävät myös odotuksia vielä heikommasta kehityskulusta.

Maailmantalouden kasvun heikentyminen näkyy myös euroalueella, jossa talouskasvu on vaimentunut yhden prosentin tuntumaan. Euroalueen talouskasvun ei odoteta myöskään kiihtyvän merkittävästi lähivuosina. Euroalue ei ole taantumassa, mutta kauppasota ja brexit lisäävät taantuman riskiä. Tällä hetkellä euroalueen talouskasvu on hidastunut eniten teollisuusvaltaisissa talouksissa, kuten Saksassa. Euroalueen teollisuuden heikkous voi alkaa heijastua työmarkkinoille ja palvelusektorille, mistä on jo lieviä merkkejä. Euroalueen talouskasvua on toistaiseksi ylläpitänyt suotuisa kehitys työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskenut jo suunnilleen finanssikriisiä edeltävälle tasolle.

Euroalueen inflaatio on jäämässä EKP:n hintavakaustavoitetta hitaammaksi lähivuosina. EKP:n tuoreimman ennusteen mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna 1 prosenttiin ja kiihtyy 1,5 prosenttiin vuonna 2021. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta. Pohjainflaatio, joka kuvaa talouden keskipitkän aikavälin hintapaineita, on pysynyt jo kuuden vuoden ajan noin 1 prosentissa. Euroalueen työttömyysasteen lasku ja palkkojen nousuvauhdin voimistuminen eivät ole toistaiseksi johtaneet pohjainflaation kiihtymiseen. Deflaation eli hintojen pidempiaikaisen laskun riski on edelleen pieni, vaikka onkin hieman kasvanut viime aikoina.

EKP:n neuvosto päättikin syyskuun kokouksessaan keventää rahapolitiikkaa entisestään useita toimia sisältävän toimenpidekokonaisuuden avulla, jotta inflaatio kiihtyisi kestävästi EKP:n tavoitteen mukaiseksi. Korot pysyvät alhaisina vielä pitkään. Pankit saavat edullista rahoitusta keskuspankista, mikä tukee pankkien kykyä rahoittaa esimerkiksi yritysten investointeja. Negatiivisten korkojen aika jatkuu.

Takaisin ylös