IMF suosittelee Suomelle toimia rahoitusvakauden vahvistamiseksi

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut kattavan arvionIMF on laatinut arvion Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta rahoitussektorin arviointiohjelman mukaan (Financial Sector Assessment Program, FSAP)., jossa se tarkastelee Suomen finanssijärjestelmän vakautta ja riskejä sekä antaa suosituksia toimiksi, joilla rahoitusvakautta edistetään.Ks. 23.1.2023 julkaistu uutinen Suomen Pankin verkkopalvelussa.

IMF katsoo, että Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa, mutta siihen kohdistuvia riskejä aiheutuu mm. suuresta ja keskittyneestä pankkisektorista, joka on vahvasti kytkeytynyt muihin Pohjoismaihin. IMF pitää myös kotitalouksien suurta ja koronapandemian aikana edelleen kasvanutta velkaantuneisuutta riskinä, joka altistaa velalliset korkojen nousun negatiivisille vaikutuksille.

IMF:n tekemät stressitestit osoittavat, että Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on vahva, ja pankkisektori kestäisi vakavankin talouteen tai rahoitusmarkkinoihin kohdistuvan häiriön. IMF:n mukaan Suomen pankkisektorin rahoituksen saatavuus voisi kuitenkin poikkeuksellisessa tilanteessa vaarantua, sillä pankkijärjestelmä nojautuu pitkälti lyhytaikaiseen tukkuvarainhankintaan.

IMF kiinnittää myös erityistä huomiota eläkevakuutussektorin merkittävään rooliin mm. sijoitusmarkkinoilla ja eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan.

IMF:n arvio Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja riskeistä on pääpiirteiltään yhteneväinen Suomen Pankin aiempien arvioiden kanssa.

IMF suosittelee Suomelle laajempaa makrovakausvälineistöä

IMF toteaa arviossaan, että Suomen rahoitussektorin sääntely, valvonta ja seuranta ovat parantuneet viime vuosina ja kannustaa suosituksillaan rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavia viranomaisiaIMF:n antamat suositukset kohdistuvat Suomen Pankille, Finanssivalvonnalle, Rahoitusvakausvirastolle, valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. jatkamaan työtä, jolla vakautta ylläpidetään.

IMF:n antamat keskeiset suositukset liittyvät mm. finanssisektorin valvonnan resursseihin ja hallintoon, makrovakausvälineistön parantamiseen, eläkevakuutussektorin sääntelyyn, viranomaisten toimintaan ja yhteistyön jatkamiseen pankkien mahdollisten kriisitilanteiden ratkaisemiseksi sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen.

Suomen Pankin kannalta keskeisimmät suositukset liittyvät makrovakauspolitiikkaan, rahoitusjärjestelmän seurantaan ja analyysiin sekä kriisinhallintaan.

IMF katsoo, että Suomen makrovakausvälineistöön tulisi lisätä velkojen ja tulojen suhdetta tai velanhoitomenojen ja tulojen suhdetta rajoittava väline. Sen tulisi olla lainanantajille sitova eli suositusta vahvempi keino. Lisäksi IMF suosittaa, että makrovakauspäätökset tekevän Finanssivalvonnan johtokunnan tulisi saada nykyistä laajempia sääntelyvaltuuksia tai sen tulisi voida antaa nykyistä vahvempia suosituksia. IMF:n mukaan viranomaisten tulisi myös pyrkiä siihen, että muuttuva lisäpääomavaatimus voitaisiin asettaa nollaa prosenttia suuremmaksi tilanteessa, jossa luotonanto kasvaa tavanomaiseen tahtiin. Keskeisimpien makrovakauspolitiikkaa koskevien suositusten noudattaminen edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.

IMF suosittelee, että Suomen rahoitusjärjestelmän tehokasta seurantaa kehitetään mm. tietopuutteita paikkaamalla, vahvistamalla data-analyysia, lisäämällä yrityssektorin riskien seurantaa sekä julkaisemalla analyysia pankkisektorin ulkopuolisesta rahoitusjärjestelmästä ja erityisesti työeläkevakuutussektorista. IMF suosittelee Suomen viranomaisten olevan aloitteellisia myös Pohjoismaiden laajuisen stressitestiharjoituksen järjestämisessä.

Pankkisektorin kriisinhallinnan osalta IMF katsoo, että koordinaatiota viranomaisten välillä tulisi lisätä. Lisäksi viranomaisten toimintavalmiutta mahdollisissa ongelmatilanteissa tulisi vahvistaa edelleen.