Artikkelin sisältö
Pääkirjoitus
Rahapolitiikka tukee talouden kestävää elpymistä ja inflaationäkymien paranemista
Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan reipasta tänä ja ensi vuonna, kun taloudet avautuvat, talouspolitiikan tuki on vahvaa ja maailmantalous elpyy. Toipuminen poikkeuksellisen syvästä ja äkillisestä kriisistä on ollut nopeaa. Koronapandemia ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja deltamuunnoksen leviäminen näyttää vaimentaneen talouskehitystä kesällä. Näiden vaikutusten ei silti odoteta olevan kovin suuria eikä pitkäkestoisia kehittyneissä talouksissa, joissa rokotekattavuus on suuri.
Inflaatio vaimeni koronakriisin alkuvaiheessa. Tämän vuoden aikana se on puolestaan nopeutunut. Näin on tapahtunut kehittyneissä talouksissa laajasti, erityisesti Yhdysvalloissa. Euroalueellakin inflaatio kiihtyi elokuussa 3 prosenttiin. Inflaatiota on voimistanut alhainen hintataso vertailuajankohtana eli vuosi sitten, raaka-aineiden hintojen nousu sekä erilaiset pandemiaan liittyvät tuotantokapeikot. Nämä tekijät arvioidaan pitkälti väliaikaisiksi.
Hintavakaustavoitteen saavuttaminen helpottuisi, jos viimeaikainen inflaation kiihtyminen ei osoittautuisi kokonaisuudessaan väliaikaiseksi vaan talouden elpyessä inflaatiopaineet kasvaisivat pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttää taloudessa vahvaa kokonaiskysyntää ja sitä tukevaa rahapolitiikkaa.
Liian hitaan inflaation torjumisessa auttaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan uusi strategia, josta päätimme heinäkuussa EKP:n neuvostossa. Merkittävin muutos rahapolitiikan strategiassa on inflaatiotavoitteen uusi määritelmä ja se, miten sovellamme tavoitetta päätöksenteossa.
Uuden strategian mukaan hintavakautta voidaan parhaiten pitää yllä tavoittelemalla symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi väliaikaisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa. Uusi strategia tukee sitä, että inflaatio ei palaa takaisin pitkään jatkuneeseen liian hitaaseen vauhtiin. Keskipitkälle aikavälille määritelty symmetrinen inflaatiotavoite mahdollistaa aiempaa paremmin myös kestävän kasvun ja täystyöllisyyden painottamisen päätöksenteossa, toki hintavakautta vaarantamatta.
Uuden strategian pohjalta rahapolitiikan linjaa on jatkettu vahvasti talouskasvua tukevana. Tämä on mahdollistanut myös sen, että finanssipolitiikka ja rahapolitiikka vaikuttavat nyt samaan elvyttävän suuntaan kaikissa euroalueen maissa, kun koronakriisi yhä painaa niiden taloutta. Koronakriisin alusta lähtien julkisia varoja on euroalueella käytetty runsaasti terveydenhuollon lisäksi vaikeuksissa olevien kotitalouksien ja yritysten tukemiseen. Samalla on tuettu yleistä talouskehitystä.
Julkisten menojen kasvu pandemian ja sen vaikutusten torjumisessa on ollut perusteltua. On kuitenkin myös syytä ymmärtää, mitä suurista alijäämistä seuraa. Euromaiden julkinen velka on kasvanut entisestään. Tämä on uhka kestävän taloudellisen kehityksen kannalta. Vaikka korkojen nousu ei ole vielä näköpiirissä, jonakin päivänä se on silti edessä, mikä on syytä ottaa huomioon julkisen talouden hoidossa kaikissa euroalueen maissa.
Voimakkaasti elvyttävän rahapolitiikan luoma tila ja hyvä suhdannetilanne on syytä käyttää hyväksi sellaisiin uudistuksiin, jotka edistävät kannattavaa yritystoimintaa ja työllistämistä yrityksissä. Tämä koskee koko euroaluetta ja myös Suomea. Kun talous kasvaa ja työmarkkinat vetävät, vaikeatkin mutta välttämättömät uudistukset ovat vähemmän kivuliaita.
Helsingissä 15. syyskuuta 2021
Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja